Rehevöityminen uhkaa Suomen vesistöjä

Suomi on tuhansien järvien maa ja järvet kuuluvat erottamattomasti suomalaiseen maisemaan. Viime vuosikymmeninä Suomen vesistöjen kunto on kuitenkin heikentynyt rehevöitymisen seurauksena ja esimerkiksi runsaat sinileväesiintyvät häiritsevät usein vilkkainta lomakautta. Tässä artikkelissa kerromme, mitä rehevöityminen on ja mitä se järvien kannalta merkitsee.

Mitä rehevöityminen on?

Ihmisen toiminnan seurauksena vesistöihin kertyy paljon typpeä ja fosforia. Nämä ravinteet ovat kasveille tärkeitä, mutta liian suurina määrinä ne aiheuttavat veden samenemista, vesikasvien runsasta lisääntymistä ja lopulta vesistöjen umpeenkasvua. Rehevöityminen aiheuttaa myös leväkukintoja, happikatoa talvisaikaan sekä muutoksia kalakannassa sekä muussa eliöstössä. Suomessa on paljon vesipinta-alaa, mutta suurin osa järvistä on melko matalia, minkä vuoksi rehevöityminen on erityinen uhka ja voi tapahtua nopeastikin.

Rehevöitymisen merkit

Vesistöjen rehevöitymistä voi seurata kuka tahansa. Selkeitä rehevöitymisen merkkejä ovat esimerkiksi rantakivien limoittuminen, silmillä havaittavien leväkukintojen ilmestyminen, veden värin muuttuminen ja hajuhaitat. Myös uimareilla esiintyvät ihottumat voivat olla merkki järven rehevöitymisestä. Jos järvi on kasvamassa umpeen, kyse on rehevöitymisen seurauksesta. Lisääntynyt kasvimäärä kuluttaa entistä enemmän happea, mikä puolestaan johtaa erityisesti talvisin esiintymään happivajeeseen ja kalakuolemiin.

Mikä rehevöitymistä aiheuttaa?

Päävastuussa rehevöitymisestä ovat tutut, kasvien tarvitsemat ravinteet, joita kulkeutuu ympäristöön esimerkiksi maatalouden valumavesissä, kalankasvattamoilta, teollisuus- ja yhdyskuntajätevesien mukana sekä laskeumana ilmasta. Näistä ravinteista tärkeimmät ovat typpi ja fosfori, eikä niiden keskinäistä tärkeysjärjestystä rehevöitymisessä ole vielä onnistuttu selvittämään.

Kun vesialueen rehevöityminen on kerran alkanut, sen pysäyttäminen on hankalaa. Vaikka kuormitusta pystyttäisiin vähentämään, on vesistön pohjasedimentteihin kuitenkin varastoitunut ravinteita, jotka saattavat jossain vaiheessa palautua kasviston käyttöön. Kun orgaaninen aines hajoaa, happi kuluu pohjasedimentissä loppuun ja ravinteet voivat muuttua uudelleen liukoiseen muotoon.

Miksi rehevöityminen on ongelmallista?

Rehevöityminen on ongelmallista erityisesti siksi, että sen myötä lisääntyvät myös monet ei-toivotut ilmiöt, esimerkiksi myrkylliset sinilevät sekä kalakannan yksipuolistuminen. Jos järvessä viihtyvät vain särkikalat, voi se olla merkki rehevöitymisestä. Myrkylliset sinilevät aiheuttavat lievimmillään allergiaoireita, mutta suurina määrinä saattavat aiheuttaa vakavampia oireita, erityisesti pienille lapsille ja vanhuksille. Vaikka rehevöitymisen syyt ja seuraukset tunnetaan melko hyvin, on sen estäminen käytännössä mahdotonta.